sarafaanit ja feresit

Puhuin tuossa aikaisemmin hiukan siitä että haluan toteuttaa tämän puku ideani Soja Murto-Hartikaiselta tilaamilla kaavoilla. kurkistakaapas Sojan ihania nettisivuja!

http://www.kansallispuku.com/fi/Sarafaanit+ja+feresit.html

ALLA OLEVA TEKSTI ON KOPIOITU SUORAAN SOJAN SIVULTA JONNE LINKKI TUOSSA YLLÄ! Soja on niin hienosti selittänyt tämän asian että turhia minä sitä alan enää miettimään sen enemmin! 

Sarafaani (tai feresi) on karjalainen ortodoksinaisen puku. Se on ollut käytössä 1900-luvulle saakka Vienan Karjalassa, Aunuksessa ja osassa nykyistä Suomen Pohjois-Karjalaa. Nimitykset - sarafaani tai feresi - ovat saman asian kaksi nimeä. Toisaalta, toisin paikoin feresi on tarkoittanut painokuvioista suorasarafaania, joissain paikoissa taas juuri päinvastoin. Itse kutsun koko pukuryhmää sarafaaneiksi, erotukseksi 1930-luvun jälkeen yleistyneelle uudelle feresille, jonka kehittelivät kansakoulun opettajat ja johon kuului lyhythihainen valkea pusero, valkea esiliina ja pikkukukkainen olkainhame, joka edestä tuli kovin ylös. Sarafaaneja valmistettiin arkikäyttöön edullisemmista materiaaleista - pellavasta ja myöhemmin puuvillastakin - juhlaan silkistä, villasta, sametista, damastista ja hienoista painokankaista. Juhlavaan pukuun kuuluu kullankimallus, usein punainen väri, kankaiden runsaus, korut, silkit ja kerrospukeutuminen. Sarafaanipukuun kuuluu useita osia. Olkainhametta on karkeasti kahta mallia: suorasarafaani ja kiilasarafaani. Suorasarafaani on se, jonka hameen yläreunassa on laskoksia. Kummastakin tyypistä on olemassa lukuisia variaatioita. Nimityksiä näille on myös eri paikoissa ja eri aikoina ollut lukuisia: kosto, sviitka, siitsa, kitaika, ympyriäinen, sussuna... Kuva Sojan sivulta, kuvassa Sojan tekemät ihanat Sarafaanit Rätsinä on paita. Se voi olla pidempi- tai lyhyempihihainen. Hihat voivat olla ns. lampaanlapahihat, jotka ovat ylhäältä leveät ja alhaalta kapeat, tai 3/4-mittaiset pussihihat, joiden hihansuissa on rimpsut ja kurottuun kohtaan voidaan sitoa punainen silkkinauha. Olkasauman tienoilla voi olla punaiset "muiskat" ja kainalotilkut voivat olla myös punaiset. Paita on pitkä. tässä muutamia erilaisia rätsinäpaitoja!  Ihanat helmakoristelut. Paita Lahden Kaupungin museo Pohjois-Karjalan museossa on näin komiat pitsit!  Ihanan herkä rätsinäpaita Sojalta Hameen päälle voidaan pukea sulkkuvyö, paksuista silkkilangoista viitelöity tai peukaloitu nauha,  jonka päissä on stöpsyt eli tupsut tai bulberoiset eli kävyt. Vyö voi olla myös pirtanauhaa, lautanauhaa tai kankaasta ommeltu. Hienostunut Sulkkuvyö Sojan taitavista käsistä syntyneenä!  Vaihtoehtoisesti hameen päälle voidaan pukea peretniekka, esiliina,  jonka materiaali riippuu itse sarafaanin materiaalista,  juhlavammassa hienompaa kangasta, arkisemmassa halvempaa.  Esiliina on yksivärinen, ruudullinen tai painokuvioinen ja sen helmassa voi olla tehdasvalmisteinen pitsi. Sekä esiliinan, että vyön paikka on hiukan vyötärön yläpuolella,  rintojen alla, sellaisessa kohdassa, missä se luontevasti pysyy. Lahden museossa on myös hieno Peretniekka! Huomaa silkkitilkut helmassa!  Lemin Kirjava, sivulta löytyi näin komia emäntä Sarafaaneineen kaikkineen! Päähine on tärkeä osa sarafaanipukua. Aikuinen nainen käyttää sorokkaa tai säpsää, jonka alle hiukset sidotaan palmikoiksi, jotka kiedotaan pään yli. Sorokoita ja säpsiä on useita malleja, esimerkiksi ruppi-perze-sorokka.  Päähineet on usein vuoritettu kauniilla painokankailla. Sorokan nisantakainen eli lakimuksen häntä voi olla koristeltu helmin. Sojan ihana upea Säpsä http://angorina.vuodatus.net/blog/category/s%C3%A4ps%C3%A4,+sarafaani+ja+feresi Nuorikko pukee päähänsä otsalendan, eräänlaisen värikkään pannan tai kossinkan,  joka on silkkihuivista taiteltu leveä kaitale, joka sidotaan pään ympärille.  Tytön hiukset ovat letillä, josta riippuvat pitkät, punaiset silkkinauhat.